Tuuli- ja aurinkopuistot maksavat kunnalle kiinteistöveroa, jonka tuotoilla voidaan palkata esimerkiksi opettajia. Verotuotot vähentävät painetta kunnallisverotuksen kiristämiseen. Joissakin kunnissa niiden avulla on voitu keventää verotusta.

Kunnanvaltuutetut. Jos valtuusto sanoo ei, tuulipuistoa ei rakenneta. Jokaisella kuntalaisella on mahdollisuus vaikuttaa antamalla hankkeesta palautetta YVA-menettelyn ja kaavoituksen eri vaiheissa.

Tuulipuiston suunnittelu lähtee aina sen selvittämisestä, minkälainen tuulipuisto alueelle sopii ja on mahdollinen. Vasta sen jälkeen on päätösten aika.

Tuulipuistoja kannattaa rakentaa paikkoihin, joissa tuulee tarpeeksi ja joissa niistä ei ole liikaa haittaa. Etelärannikolle ja Itä-Suomeen ei tällä hetkellä rakenneta juurikaan tuulivoimaa, koska tuulivoimalat voisivat häiritä siellä Puolustusvoimien toimintaa. Tuulivoiman hajauttaminen maakuntiin on järkevää myös siksi, koska teollisuuden suuret sähkönkäyttäjät toimivat maakunnissa.

Tuulivoimalat eivät ole äänettömiä. Niiden ääntä voisi kuvata huminaksi, jota on kohtuullisen vaikea kuulla sisätiloissa. Suomessa tuulivoimaloiden ääntä säädellään tarkemmin kuin muita rakennetun ympäristön äänilähteitä. Jokaisen tuulivoimalan äänet mallinnetaan YVA-prosessin aikana huolellisesti, jotta valtioneuvoston määrittämät rajat eivät ylity. Jälkikäteen tehdyt mittaukset ovat osoittaneet, että mallinnukset ovat vastanneet hyvin todellisuutta.

Melumallinnuksessa huomioidaan maaston muodot ja vesistöt. Puuston vaimentavaa vaikutusta ei oteta huomioon, koska se muuttuu vuosien mittaan.

Sen selvittämiseksi YVA-menettelyssä tehdään melu- ja välkemallinnukset, joita tarvittaessa päivitetään tuulipuiston rakennusluvan yhteydessä. Välkkeen määrää arvioidaan muissa maissa olevien ohjeistusten mukaisesti, koska Suomessa ei ole määritelty välkkeelle rajoja.

Keskellä kesää aurinko paistaa korkealta, jolloin varjon alue on pieni. Syksyn ja talven aurinkoisina päivinä varjo ulottuu pidemmälle. Käytännössä välkkeen voi havaita vuoden aikana joissakin paikoissa muutamien tuntien aikana.

YVA saattaa tuntua raskaalta ja etäiseltä prosessilta, mutta se on oikeasti toimiva menettely, joka haastaa hankkeen suunnittelijat. YVAssa tutustutaan perinpohjaisesti alueen erityispiirteisiin. Jos hankkeen arvioidaan aiheuttavan merkittäviä haittoja, suunnitelmaa muutetaan tai se jää toteutumatta.

Ei ole. Tämä pitää sanoa suoraan ja rehellisesti: lähes kaikilla Suomen suuremmilla rakennustyömailla käytetään ulkomaista työvoimaa eivätkä tuulivoimalat ole poikkeus. Suomalaisista rakentajista on ollut pulaa, ja tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvitaan myös sellaisia ammattilaisia, joita on Suomessa hyvin vähän.

Valitsemme paikallisen vaihtoehdon, jos meillä on kaksi yhtä vahvaa työntekijää tai palveluntarjoajaa. Mutta jos paikallista osaamista ei voida hankkia järkevillä ehdoilla, käytämme ulkopaikkakuntalaisia tai ulkomaisia tekijöitä. Tuuli- ja aurinkovoimaloiden tekniikka tuodaan pääosin ulkomailta. Perustustöihin tarvittavat betonit, maa-ainekset, raudat ja nosturit tulevat puolestaan läheltä. Myös kunnossapitoon käytetään pääsääntöisesti kotimaisia voimia.

Me vastaamme siitä, että teiden kantavuus riittää. Emme voi ottaa riskiä siitä, että tuulivoimaloiden siivet tai aurinkopaneelit vaurioituvat kuljetusten aikana. Siksi alueen tiestö yleensä paranee tuuli- tai auurinkovoimahankkeen myötä. Tästä on hyötyä muun muassa metsänhoidolle – ja ylipäänsä kaikille jotka alueella kulkevat, myös metsästäjille ja marjastajille.

Se on joissakin paikoissa järkevää. Aurinkovoimaloita voidaan rakentaa tuulipuistojen alueelle tai niiden lähellä oleville alueille, jotka eivät sovi tuulivoiman tuotantoon.

Kyllä kannattaa. Aurinkosähkön kannattavuus on parantunut nopeasti teknologian kehittymisen seurauksena. Etelä-Suomeen tulee taivaalta vuosittain yhtä paljon auringon säteilyä kuin Pohjois-Saksaan. Aurinkosähkön tuotto kohoaa usein korkeaksi sellaisina päivinä, kun Suomessa ei tuule.

Tyypillinen Pohjan Voiman aurinkopuisto tuottaa vuodessa noin 50 GWh sähköä.

Yleensä puhutaan aurinkopuiston kokonaistehosta. Siihen on helppo muistisääntö: kymmenen megawatin tehosta saadaan sähköt noin 500 omakotitalon kulutukseen vuositasolla. Eli jos aurinkopuiston teho on 50 MW, sähköä riittää 2 500 omakotitalon tarpeisiin.

Energiamääränä ilmaistuna 10 MW:n teho tuottaa noin 8–9 GWh sähköä vuodessa.

Aurinkosähkölle varattua maa-aluetta ei voida käyttää sen jälkeen muuhun, esimerkiksi virkistyskäyttöön. Aurinkosähköä varten on kuitenkin kohtuullisen helppo löytää sellaisia maa-alueita, joita on vaikea hyödyntää muilla tavoin. Kansan kielellä tällaisia alueita kutsutaan joutomaiksi.

Aurinkopuiston voimala-alueet aidataan, joten niissä liikkuminen tai marjastaminen ei ole mahdollista.

Aurinkopuiston vaikutukset luontoon ovat suhteellisen vähäisiä.

Aurinkovoimalat saattavat häiritä lintujen pesintää ja liikkumista sekä muiden lajien pesintää. Mahdolliset vaikutukset tutkitaan tarkasti hankkeen valmistelun aikana. Pesimälinnuston reviirit selvitetään ja otetaan huomioon suunnittelussa, samoin kuin alueen kasvillisuus, luontotyypit ja mahdolliset uhanalaiset lajit.

Usein aurinkovoimalat rakennetaan joutomaalle, kuten vanhoille turvesoille. Joskus puiden kaataminen on kuitenkin tarpeen. Silloin vaikutukset luontoon arvioidaan tarkasti hankkeen esiselvityksissä.

Aurinkopaneeleissa ei ole liikkuvia osia, joten ne vaativat melko vähän huoltoa. Paneelien pinnat puhdistetaan säännöllisesti pölystä, lintujen jätöksistä ja muista roskista, koska puhtaat paneelit tuottavat enemmän sähköä. Yli 25 vuoden elinkaaren aikana voi tulla tarvetta uusia liittimiä, johtoja ja muita sähköosia. Jos yksittäinen paneeli heikkenee tai menee rikki, se vaihdetaan.

Aurinkopaneeleissa ei ole liikkuvia osia, joten ne ovat hyvin pitkäikäisiä. Nykyisten aurinkopaneelien käyttöikä on yleensä noin 25–35 vuotta, joskus jopa yli 40 vuotta.

Energiavarasto eli BESS (Battery Energy Storage System) on akkuja sisältävä laitos, joka varastoi sähköä ja syöttää sitä takaisin verkkoon tarpeen mukaan.

Sähköverkossa tuotannon ja kulutuksen täytyy pysyä koko ajan tasapainossa. Energiavarastot auttavat tasaamaan tuuli- ja aurinkoenergian vaihteluja ja pitämään verkon vakaana.

Kyllä. Akut ovat samanlaisia kuin sähköautoissa. Tulipalojen varalta energiavarastoissa on automaattinen sammutusjärjestelmä.

Nykyisten akkujen käyttöikä on noin 15–20 vuotta. Sen jälkeen akut voidaan vaihtaa uusiin.

Energiavarasto tuo kunnalle kiinteistöveroja. Niiden rakentaminen ja huolto tuovat alueelle työpaikkoja.

Ei enempää kuin tavallisesta teollisuushallista, joka rakennetaan syrjäiselle paikalle. Hyödyt ja haitat arvioidaan etukäteen rakentamisluvan yhteydessä.

Datakeskus on rakennus, jossa toimii suuri määrä tehokkaita palvelintietokoneita.

Ilman datakeskuksia ei olisi sosiaalista mediaa, suoratoistopalveluja, etäkokouksia, pilvipalveluja, verkkopankkeja, tekoälysovelluksia ja niin edelleen. Toisin sanoen internet toimii täysin datakeskusten varassa.

Suomessa on tarjolla edullista ja puhdasta sähköä. Lisäksi kantaverkko on toimintavarma. Viileä ilmasto vähentää jäähdyttämisen tarvetta ja yhteiskunta on vakaa. Näistä syistä Suomi on houkutteleva paikka datakeskuksille. Puhtaan energian vuoksi Suomessa toimiva datakeskus kuormittaa ilmastoa vain kymmenesosan verrattuna Kiinaan.

Suuri datakeskus voi kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin terästehdas. Se johtuu siitä, että datakeskukset käsittelevät valtavia määriä tietoa. Datakeskukset kasvattavat sähkön kokonaiskulutusta, koska ihmiset käyttävät yhä enemmän digitaalisia palveluita ja koko yhteiskunta siirtyy yhä enemmän niiden suuntaan.

Datakeskukset tuottavat kunnalle kiinteistöveroa, lähdeveroa ja kunnallisveroa. Jos datakeskus on suuri, vuositulot lasketaan miljoonissa euroissa. Lisäksi datakeskusten rakentaminen, huolto ja ylläpito tarjoavat töitä paikallisille ihmisille.

Käytön aikana datakeskukset ovat hiljaisia ja päästöttömiä. Suomessa ei ole kokemuksia siitä, että datakeskukset olisivat aiheuttaneet haittaa niiden lähellä asuville ihmisille. Rakennusaikana on rekkaliikennettä ja työmaalta voi kuulua melua. Joka tapauksessa Suomessa datakeskusten hyödyt ja haitat tutkitaan hyvin tarkasti kaavoitus- ja YVA-prosesseissa.

Pohjan Voima on suomalainen energiayhtiö, joka kehittää ja rakentaa edullista uusiutuvaa energiaa mahdollisimman järkevästi.